Lordsin ja Bellan kanssa minua usein harmitti, ettei niiden kanssa voinut tehdä mitä vaan. Tai toki jos jaksaisi vuosia tehdä töitä, niin ehkä monikin asia olisi onnistunut, mutta minä en ole niin kärsivällinen.. Tarkoitan tällä siis juurikin esim ajamista kärryillä, hiihtoratsastusta yms. Sitten tuli Felix ja tämä alkaa vahvasti vaikuttaa siltä, että nyt minulla on juuri se monitoimihevonen josta olen jo vuosia haaveillut.
Tänään kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa ohjasajaa hevosta (en tiedä onko sitä ennen Felixillä tehty, mutta on se ainakin kärryä vetänyt 4v). Meillä oli vähän väärät kamat käytössä, kun aiottiin siitä jatkaa elämäni ensimmäiseen hiihtoratsastuskokeiluun (tätäkään ei tietäkseni ole ennen Felixillä harrastettu), mutta silti se meni yllättävän hyvin! Eihän se vielä mitään hyvää työskentelyä ollut missään nimessä, mutta Felix toimi kaikissa askellajeissa, eikä mitään ihmeitä tapahtunut. Kerran sille tuli pienen pieni paniikkireaktio (säikähti ehkä jotain?), mutta onneksi ruuna on niin nöyrä, että hetken "juoksin" ohjien kanssa perässä niin Felix rauhottui jo itsestään.
Ohjasajosta jatkettiin hiihtoratsastukseen ja siinäkin Felix toimi oikein mainiosti! Toki pyllyn päällä rämpsivät ohjat saivat aikaiseksi satunnaisia pukkeja (etenkin laukassa hehe), mutta ne oli niin pieniä, ettei paljoa menoa haitannut. Kaverina tässä kaikessa oli yksi tallin asiakas, mutta sivusta seurattuaan myös J innostui menoon mukaan. J kävi kaivamassa omat hiihtosukset varastosta ja hyppäsi perään parin kierroksen ajaksi. Viikon päästä olisi lähistöllä tämän seudun "Hiihtis Cupin" ensimmäinen osakilpailu. Keskiviikkoon asti olisi aikaa miettiä joko mennään! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti